yrittäjyysyliopisto.

Turun yliopistossa on laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Yrittäjyysyliopisto on ajassa elävä akateeminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto lisää yrittäjyystietoisuutta ja yrittäjyyteen liittyvää koulutusta.

  • intoa-palkinto-yrittajyyspaiva-47-2-700px

    Intoa!

    Turun yliopiston ensimmäinen Intoa!-yrittäjyystekopalkinto Startup!-kurssille

    Lue lisää

  • kirjasto-pieni

    Tapahtumat

    Yrittäjyysyliopisto järjestää säännöllisesti tapahtumia. Lue lisää ja osallistu!

    Lue lisää

  • tutkimus-pieni

    Tutkimus

    Yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta tehdään koko monitieteisessä yliopistossa. Yrittäjyyden tutkimus kohdistuu yrittäjyys- ja innovaatioprosessin sekä yrittäjämäisten toimintatapojen ja työn uusien muotojen tutkimukseen muuttuvassa yhteiskunnassa.
    Lue lisää tutkimuksesta

Ajankohtaista.

Mahdollisuuksien
yliopisto

Koulutus.

Yrittäjyys on ammatinharjoittamista laajempi käsite. Yrittäjyyden opetus valmentaa yrittäjyyteen, vahvistaa työelämätaitoja ja tukee oma-aloitteista opiskelua. Yrittäjyysyliopistossa opetus on innostavaa, ja se lisää opiskelijoiden kykyä ennakkoluulottomasti havaita uusia mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Yrittäjyyden opintoja on tarjolla kaikissa Turun yliopiston seitsemässä tiedekunnassa. Yrittäjyyden opetuksen tarkoituksena on lisätä yritteliäisyyttä kaikkialla yhteiskunnassa tukien sekä olemassa olevaa yritystoimintaa että synnyttäen uutta sekä vahvistaa yrittäjämäistä kulttuuria ja asennetta koko yliopistossa.

Mitä on yrittäjämäisyys?

Yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen liitettyjä osaamisalueita ovat muun muassa vuorovaikutus, innovointi, muutos, mahdollisuuksien havaitseminen ja niihin tarttuminen, osallistuminen, sitoutuminen, ennakkoluulottomuus, kriittisyys, kyseenalaistaminen, ongelmanratkaisu, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, tiedonhallinta, projektitaidot, tiimityöskentely, itseohjautuvuus, omien taitojen tunnistaminen ja esiintuominen.

Valmiuksia yrittäjyyteen

Yrittäjyyteen liittyvät opinnot tarjoavat perustietoa yrittäjyydestä liiketoimintaprosessina ja uravaihtoehtona. Opetuksessa tarjotaan valmiuksia tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin sekä aloittaa, vakiinnuttaa ja kasvattaa yritystoimintaa. Yliopistossa tarjotaan yrittäjyyteen valmentavia alakohtaisia opintojaksoja sekä laajemmin monitieteisesti.

Työelämätaitoja uralle

Yrittäjämäiseen toimintaan opitaan ja kasvetaan. Yrittäjyys on yritteliäästi toimimista missä tahansa organisaatiossa. Yrittäjämäiseen toimintaan tottunut opiskelija ottaa vastuuta itsestään ja tulevaisuudestaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Yrittäjyysyliopistosta valmistuneet ovat oma-aloitteisia, ennakkoluulottomia ja innovatiivisia. Heillä on hyvät vuorovaikutustaidot, valmiudet työskennellä tiimeissä ja projekteissa sekä kyky johtaa itseään.

Yrittäjyyttä opetukseen

Yrittäjyyspedagogiikan ytimessä on aktiiviseen ja kokeilevaan oppimiseen kannustava ilmapiiri. Se mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan osaamisalueiden kehittymisen yrittäjämäisten opetusmenetelmien ja kurssien suoritustapojen kautta. Opetushenkilökunnalle tarjotaan koulutusta yrittäjyyspedagogiikassa.

Case: Biolääketieteessä panostetaan yrittäjämäisiin valmiuksiin

tutkimus-pieni

Turun yliopiston Brahea-keskus on tarjonnut yrittäjyysopetusta biolääketieteen opiskelijoille vuodesta 2013. Yrittäjyyskursseja on kaikkiaan kolme. Bioentrepreneurship I (3 op.) ja Bioentrepreneurship II (2 op.) sijoittuvat luonnontieteen kandidaatin opintoihin (pääaine: biolääketiede) ja Entrepreneurship: Seizing Opportunities (5 op.) ovat osa englanninkielistä filosofian maisterin tutkintoa (pääaine Drug Discovery and Development).

Opintojaksojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat liike-elämään ja yrittäjyyteen, sekä kehittää heidän työelämävalmiuksia. Useimmat opiskelijoista työskentelevät tulevaisuudessa yrityksissä, joten heidän on tärkeää ymmärtää yritystoiminnan lainalaisuuksia.

– Osa valmistuneista perustaa oman mikropalveluyrityksen alan isommille toimijoille tai työskentelee sellaisessa yrityksessä. Siinä tapauksessa yrityksen toimintaperiaatteiden, kuten taloudellisten seikkojen on syytä olla tuttuja, kuvaa lääkekehityksen professori Markku Koulu.

Alueen yritykset läheisessä yhteistyössä

Kanditason opinnoissa opiskelijat tutustuvat bioalan yritystoimintaan lukuisten vierailevien liike-elämän edustajien kautta. Lisäksi he itse vierailevat haastattelemassa yrittäjiä ja liike-elämän ammattilaisia. Vierailut järjestyvät turkulaisen bioalan yhteishengen ja Brahea-keskuksen yrityskontaktien avulla.

– Yritysten edustajat kertovat yksityiskohtaisesti oman elämäntarinansa: miten idea syntyi sekä mitä on vaadittu yrityksen perustamisessa ja keksintöjen tuotteistamisessa. Koska luennoitsijoilla on omakohtainen kokemus asiasta, he toimivat erinomaisina malliesimerkkeinä opiskelijoille. Lisäksi yhteinen koulutustausta lisää samaistumista, Koulu kertoo.

Maisteritason opinnoissa keskitytään jo yrittäjyysvalmiuksiin ja yritysmahdollisuuksien tunnistamiseen ja tarttumiseen, kuten opintojakson nimikin vihjaa. Opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat myös ideansa myymistä ja esiintymistä, mille on arvoa nykypäivän työelämässä.

Bioentrepreneurship I opintojaksossa on useana vuotena tehty yhteistyönä Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen opinto-ohjelman kanssa. Vierailuluennot ovat välitetty videoyhteydellä.

Case: Käännösviestinnän opiskelijat harjaantuvat yrittäjyyteen


Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella monen oppiaineen tarjoama yhteinen kurssi tarjoaa konkreettista työkokemusta käännösviestintään erikoistuville opiskelijoille. Samalla maisteritason kurssi yhdistää opiskelijat oppiainerajoista välittämättä.

Monikielinen käännöstyöpaja -kurssilla opiskelijat perustavat malliyrityksen, jossa he suorittavat asiatekstien käännösharjoituksia kuin ammattimaisessa käännöstoimistossa.

Monikielisen käännösviestinnän professori Leena Salmen mukaan työelämätaitojen omaksuminen opintojen aikana kannattaa.

– Kääntäjät työllistävät paljon itse itsensä, joten työelämätaitojen harjoitteleminen nähtiin jo sen vuoksi hyödylliseksi.

Kurssiin kuuluu työnhakuvaihe sekä malliyrityksen perustaminen ja auditointi. Itse yrityksessä työskennellessään opiskelijat saavat kokeilla erilaisia työtehtäviä sekä opettelevat käytännössä teknologiataitoja, projektinhallintaa ja tiimityöskentelyä.

Opiskelijat saavat siis käytännössä huomata, että työelämä on muutakin kuin pelkkää käännöstyötä.

– Kurssi kerää yhteen monta osa-aluetta, joita on opinnoissa aiemminkin opeteltu erillisinä kokonaisuuksina. Tällä kurssilla niitä sitten harjoitellaan työelämälähtöisesti, kurssille osallistuva Patrick Bayer kertaa.

Yhteistyöllä uusia ulottuvuuksia opiskelijoille ja opettajille

Työelämälähtöinen kurssi järjestetään kieli- ja käännöstieteen laitoksen yhteisinä opintoina. Siihen osallistuvat englannin, saksan, ranskan, italian, espanjan ja suomen kielten oppiaineet. Leena Salmi näkee yhteistyössä hyviä puolia kaikkien osanottajien kannalta.

– Opiskelijoiden keskinäinen yhteistyö syvenee, ja myös eri oppiaineiden opettajat kykenevät vaihtamaan kokemuksia. Kurssin järjestäminen monen oppiaineen yhteistyönä on aluksi itsenäistä opetusta työläämpää mutta lopulta antoisampaa.

Saksan kielen puolesta opetukseen osallistuva Kalle Konttisen mukaan moniulotteisella kurssilla totutaan uusiin toimintatapoihin ja -välineisiin. Erilaisissa projekteissa työskentelevä kääntäjä oppii uutta lopun ikänsä.

Kahteen osaan jaettu kurssi kestää kokonaisen vuoden. Ensimmäinen käännöstyöpaja järjestettiin keväällä 2015, ja toimintaan otettiin mukaan myös oikeita yrityksiä. Yritysten edustajat toimivat vierasluennoitsijoina, kurssitoimintaa kommentoivina ja kehittävinä kummeina sekä hallitusti myös työnantajina.

– Yritysyhteistyön kautta opiskelijoille voidaan tarjota simuloitujen harjoitusten lisäksi myös joitain autenttisia toimeksiantoja niin, että kurssin pedagoginen tarkoitus silti säilyy, Konttinen summaa.

Case: Tohtorikoulutettavat pohtimassa sisäistä yrittäjyyttä


Väitöskirjaa laativat Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) opiskelijat saavat jatko-opintojensa aikana tilaisuuden perehtyä yrittäjämäiseen toimintaan. Yrittäjyyden oppiaine heille tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää opintoihinsa kurssin ”Entrepreneurship for Research Professionals”.

– Opiskelijat pääsevät pohtimaan yrittäjyyttä ja huomaamaan, ettei se ole mitään ihmeellistä vaan läsnä jo nyt heidän työssään. Kurssin avulla he löytävät yrittäjyyden liittymäkohdan omaan työhönsä, yrittäjyyden professori Jarna Heinonen kertoo.

Heinonen näkee, että osallistujien omien yrittäjämäisten valmiuksien hahmottaminen on kurssilaisille hyödyllistä. Hänen mukaansa taidoille on hyötyä työtehtävissä niin yliopistolla kuin sen ulkopuolella.

– Kurssilla opiskelijat oppivat ymmärtämään yritysten toimintatapoja, jotta he voivat tehdä niiden kanssa helpommin yhteistyötä. Kurssilla siis autetaan pohtimaan, mitä yrityselämä ja yrittäjyys pitävät sisällään, ei välttämättä ryhtymään itse yrittäjiksi.

Kurssilla korostuukin sisäinen yrittäjyys eli intrapreneurship: yrittäjämäinen toiminta, kuten uusien toimintamallien kehittäminen ja toiminnan suunnittelu, jota voi tehdä missä tahansa organisaatiossa.

– Yrittäjyys näkyy yliopistossa sen jokaisessa tehtävässä: tutkimuksessa, opettamisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Varmuutta ja uusia näköaloja omaan työhön

Tohtorikoulutettavien oppimispäiväkirjat avaavat kurssille osallistuneiden pohdintaa kurssiin liittyen:

– I have more knowledge about not just entrepreneurship, but also new insights on the role of entrepreneurship in my work, which I consider rather intrapreneurial.

– Yrittäjyyden kursseista uskon olevan hyötyä erityisesti meille humanisteille, jotta osaisimme nähdä oman asiantuntemuksemme kaupallisen potentiaalin, jos ei yrittäjinä, niin markkinoidaksemme omaa osaamistamme potentiaalisille työnantajille.

– Organizations and working in them have changed a lot recently. One way to cope with the situation is to be more intrapreneurial.

Turun yliopistossa kahtena viime syksynä kurssi on vakiintumassa osaksi UTUGS-tarjontaa, ja järjestetään todennäköisesti vastedes joka toinen vuosi.

Case: Yliopistopedagogiikan koulutuksesta välineitä yrittäjyyden opetukseen


Turun yliopiston Brahea-keskus tarjoaa kaikille yliopisto-opettajille suunnattua kurssia ”Osallistavat ja yrittäjämäiset menetelmät yliopisto-opetuksessa”. Intensiivikoulutuksessa henkilökunta oppii vahvistamaan opiskelijoiden yrittäjyyspotentiaalia ja työelämävalmiuksia.

– Opettajat ovat avainasemassa yrittäjämäisyyden kannustamisessa. Koulutuksessa käsitellään yrittäjyyden monimuotoisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sekä sitä, miten yrittäjämäisyyttä voidaan herätellä ja tukea opiskelijoissa, luonnehtii Brahea-keskuksen projektipäällikkö Kaisu Paasio.

Opetus luottaa esimerkin voimaan. Osallistujat pääsevät tunnistamaan itsessään yrittäjämäistä asennetta sekä harjoitteleman aktivoivia ja osallistavia koulutusmenetelmiä. Osallistavien koulutusmenetelmien avulla pyritään vuorostaan herättämään opiskelijoiden yrittäjämäisyyttä.

Monitieteinen keskustelu kannustaa oivalluksiin

Koulutuksen palautteen perusteella osallistujat tunnistivat itsessään yrittäjämäisyyttä ja ymmärsivät yrittäjyyden merkityksen omassa työssään.

– Keskustelua arvostettiin palautteessa eniten. Sen kautta voidaan keskittyä parhaiten siihen, mitä erityisesti opettaja voi tehdä yrittäjämäisyyden eteen, kertoo projektipäällikkö Vesa Hautala.

– Osallistujat kokevat, että kerrankin oli aikaa pohtia omaa opetustaan ja jakaa kokemuksia yli oppiainerajojen.

Ensimmäinen koulutuskerta järjestettiin lokakuussa 2014, jolloin mukana oli osallistujia taiteen, median, terveys- ja biotieteen, tietotekniikan ja liiketalouden tieteenaloilta. Hautalan mukaan osallistujat huomasivat, että heillä on jo valmiiksi yrittäjämäistä osaamista.

Koulutus järjestetään jatkossakin monitieteisenä ja pyritään vakiinnuttamanaan säännölliseksi toiminnaksi Turun yliopistoon. Koulutus kehitettiin osana kansainvälistä ja monitieteistä IDEATE-hanketta, jota rahoittaa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma.

Case: Suomen paras korkeakouluopiskelijoiden startup tulee Turusta

ny-startup-pieni

Kolmen korkeakoulun opiskelijoista koostuva tiimi kehitti NY Start Up -ohjelmassa Activer-sovelluksen, joka helpottaa urheilukaverin löytämistä. Jo yhdeksättä kertaa järjestetty vuoden mittainen ohjelma on tuonut menestystä Turkuun joka vuosi.

Turussa Nuori yrittäjyys ry:n NY Start Up -ohjelma järjestetään kolmen korkeakoulun yhteistyönä. Turun yliopiston lisäksi mukana ovat Turun ammattikorkeakoulu ja Humak.

‒ Eri alojen opiskelijoiden yhteistyö on menestyksen salaisuus. Startuppien ideat voivat olla mitä vaan, pointtina on se, että toimiva idea syntyy, kun yhdistetään eri alojen osaamista, sanoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden erikoistutkija Pekka Stenholm, yksi ohjelman valmentajista.

Stenholm korostaa myös toimivan yrittäjyysekosysteemin merkitystä.

‒ Turun yliopistolla on merkittävä rooli ekosysteemissä, jossa on mahdollista kokeilla yrittäjyyttä ja jossa yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa arvostetaan. Yliopisto kouluttaa fiksuja ihmisiä ja osaamista, luo uutta tietoa. Kun ihmisten ajatukset jalostuvat, voi syntyä vaikka millaisia ideoita ja liikeideoita.

Hän nostaa esille myös turkulaisen opiskelijalähtöisen Boost Turku -yrittäjyysyhteisön ja sen tekemän työn kokeilunhaluisen ajattelumallin levittämisessä ruohonjuuritasolta lähtien.

‒ Uskon esimerkin voimaan. Omille kursseilleni otan mielelläni lähempänä opiskelijoiden arkea olevia ihmisiä kertomaan onnistumisista ja menestystarinoista. Boost Turku saa loistavalla tavalla ihmiset kokeilemaan ja testaamaan ideoitaan.

Yrittäjyyskoulutus tarjoaa avaimia oman osaamisen soveltamiseen

Stenholm korostaa, että yrittäjyyskoulutuksen tarkoitus ei ole, että jokainen opiskelija ryhtyisi yrittäjäksi.

‒ Kyse on siitä, että opitaan ymmärtämään, että omaa osaamista voi jalostaa mihin tahansa muotoon. NY-kurssilla tai muussa Turun yliopiston yrittäjyyskoulutuksessa ei opita miten yritys perustetaan – se ei ole se ainoa juttu. Sen ohella opiskelijat kertovat kurssin jälkeen oppineensa työelämätaitoja: miten toimitaan entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa, miten viestitään asioita ja omia mielipiteitä, miten hallitaan aikaa. Moni löytää tekemistään opinnoista käytännön yhteyksiä ensimmäistä kertaa.

Stenholm on yhdessä kollegansa Tommi Pukkisen kanssa vetänyt NY Start Up -ohjelmaa neljän vuoden ajan. Mukaan innostuvien opiskelijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut.

‒ Yrittäjähenkisyyttä ja kiinnostusta yrittäjyyteen on aiempaa enemmän. On hienoa, että meille tulee tällaisia onnistumisia – se, että kaikki syntyy ilman pakottamista, lämmittää mieltä ja sydäntä.

Activer NY kehitti urheilijoita yhdistävän mobiilisovelluksen

Jesse Kaislavuon, Tommi Ketolan, Vesa Fagerlundin, Ville Salosen ja Julia Innilän tiimi Activer NY voitti NY Start Up -ohjelman mobiilisovelluksellaan, joka auttaa urheilijoita löytämään samanhenkistä seuraa vaikka lenkkipolulle tai tenniskentälle.

Tiimi sai myös 15 000 euron Hyundain Brilliant Young Entrepreneur -palkinnon, tuomariston mukaan Activerilla oli finalisteista paras kasvupotentiaali. Lisäksi Activer lähtee edustamaan Suomea startuppien EM-kilpailuun Lissaboniin heinäkuussa.

‒ Aika mahtavat fiilikset on nyt. Pitkäjänteisesti olemme tämän eteen tehneet vuoden ajan töitä. Pitkä matka on myös edessä, lähdemme nyt voittamamme palkintosumman turvin tekemään sovelluksen

mahdollisimman valmiiksi EM-kisoja varten, sanoo Tommi Ketola.

NY Start Up -ohjelman voittanut turkulaistiimi aikoo perustaa ideansa ympärille oikean yrityksen.

‒ Ideamme jalostui jatkuvasti ohjelman aikana, saimme sparrausta ja monenlaista asiantuntija-apua, mikä on huima etu.

Ketola opiskelee johtamista ja organisointia pääaineenaan Turun kauppakorkeakoulussa.

‒ Minua on aina kiehtonut se, että pystyisin elättämään itseni omalla työlläni ja omalla ideallani, Ketola kertoo.

Monitieteinentutkija

TUTKIMUS.

SUOMEN VAHVIN YRITTÄJYYSTUTKIJA

Turun yliopistossa on pitkään tehty yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta. Kauppakorkeakoulussa toimii Suomen johtava, kansainvälisesti aktiivinen yrittäjyyden tutkimusryhmä, joka tuottaa akateemista ja soveltavaa tutkimustietoa yrittäjyyden merkityksestä, ilmenemismuodoista ja edistämisestä yhteiskunnassa.

Yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta tehdään koko monitieteisessä yliopistossa. Yrittäjyyden tutkimus kohdistuu yrittäjyys- ja innovaatioprosessin sekä yrittäjämäisten toimintatapojen ja työn uusien muotojen tutkimukseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Erityisen kiinnostuksen kohde on yrittäjyyden rooli erilaisissa taloudellisissa, sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa.

  • Perheyritykset nyt ja ennen

    Sukupuoli ja kasvu perheyrityksissä -hankkeessa rakennetaan historiasta nykyaikaan ulottuvia yritystarinoita.

  • Miten Suomi yrittää?

    GEM mittaa kansainvälisesti eri maiden yrittäjyysaktiivisuutta. Tutkijaryhmä haastattelee vuosittain noin 2 000 työikäistä suomalaista.

  • Yrittäjyyttä kouluihin

    YVI-hanke kehitti yrittäjyyskasvatusta suomalaisessa opettajankoulutuksessa luomalla uusia pedagogisia ratkaisuja.

  • Hiljainen tieto hyödyksi

    DESI2-hanke edistää hiljaisen tiedon tunnistamista ja kytkemistä kiinteäksi osaksi palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä.

  • Toimii käytännössä

    INWORK-hankkeessa koottiin työkaluja pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan uudistamisen tueksi.

  • Tutustu tutkimukseen!

    Aito monitieteisyys mahdollistaa ainutlaatuiset, tieteenalarajat ylittävät moniulotteiset tutkimuskysymykset.

Taloudenvauhdittaja

Ekosysteemi.

Yrittäjyysyliopisto on elinkeinoelämän kumppani, jonka monitieteinen asiantuntemus on konkreettisesti läsnä yhteiskunnan eri osa-alueiden kehittämisessä yhteistyöverkostojen kautta. Turun yliopisto on aktiivinen toimija Turun alueen yrittäjyyden ekosysteemissä, johon kuuluvat Turun muut korkeakoulut, yrittäjyyden tukiorganisaatiot, yrittäjyysyhteisöt, alueviranomaiset, rahoittajat ja alueen yritykset.

Lue Pekka Stenholmin kirjoitus yliopiston roolista yrittäjyyden ekosysteemissä

Mahtavia mahdollisuuksia

pekka-stenholm-pieni

Yrittäjämäiselle toiminnalle ja osaamiselle on otolliset ajat. Riippuu tietenkin siitä, ketä kuuntelee. Voi tykönänsä kadehtia alkuvaiheen kimmellyksen keskellä piehtaroivien startuppaajien vallatonta intoa. Tai voi parhaansa mukaan ymmärtää jo pidempään kouliintuneen raatajan tuskailua tai hahmottaa erilaisten organisaatioiden uudistumista alati muuttuvassa maailmassa. Tutkijalle tämä on haastava, mutta mahdollistava alusta.

Yrittäjyys on ilmiönä kiehtova. Se ei käsitä vain itsensä työllistämistä tai yrityksen perustamista, vaan yrittäjyys kattaa myös ulottuvuuksia, jotka viime kädessä vaikuttavat useiden organisaatioiden menestymiseen. Yrittäjyyttä tutkittaessa eri teemojen kirjo ulottuu yksilötasolta organisaatioiden toiminnan analysointiin ja yrittäjyyden yhteiskunnalliseen tarkasteluun. Monessa merkityksessä yrittäjämäinen toiminta on tapa tehdä työtä, tapahtuupa se sitten omassa yrityksessä tai palkkatyössä. Siksi yrittäjyysprosessin eri muotojen ymmärtäminen avaa ovia oman osaamisen soveltamiseen. Yrityksissä vastaava ymmärrys edistää uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Uusien ratkaisujen luomisen ja niiden synnyttämien mahdollisuuksien jalostaminen rahaksi on monen toivelistalla, eivätkä paikalleen jämähtäneet tai suuruutensa keskellä vain oman kuvansa näkevät organisaatiot menesty ilman yrittäjämäistä toimintaa. Jos kyvyt tai halut uuden luomiseen tyrehtyvät, menestystarinat siirtyvät menneisyyteen. Tästä on valitettavan tuoreita esimerkkejä ja niitä tulee lisää. Onneksi Turun kauppakorkeakoulussa on mahdollisuuksia rakentaa osaamistaan työelämän haasteisiin.

Turun yliopistossa on käynnistetty kehittämistyö, joka tähtää yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistamiseen kaikissa tiedekunnissa. Avainasemassa on yrittäjyyskoulutus, jonka avulla halutaan lisätä yrittäjyystietoisuutta ja avata yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia kaikissa tiedekunnissa. Nykyisissä olosuhteissa on organisaation ja yksilöiden kyettävä uudistumaan ja kehittymään toistuvasti, ja juuri tässä yrittäjämäinen asenne on eduksi. Onneksi uuden luominen on meillä verissä, tiedekorkeakoulu kun olemme. Tutkimusprosessi itsessään vastaa uuden luomista: hahmotetaan tutkimusongelma, tarjotaan siihen ratkaisu ja erityinen kontribuutio muillekin ohjeeksi, testataan ideaa ja lopuksi pitchataan ratkaisua eri foorumeilla budjetti natisten. Opetukselle uudet suunnat ja tarve kehittyä ovat vastaavanlainen mahdollisuus. Tuore Suomen Ekonomien keräämä palaute vuonna 2013 valmistuneiden kauppatieteiden kandidaateilta ja maistereilta kertoo työelämään siirtyneiden kokevan, että yrittäjävalmiuksia ja -asennetta kaivataan lisää. Asetan kysymyksen: kannattaisiko haasteeseen tarttua jo opiskeluaikana?
Mahdollisuus sisältyy myös yhteiskunnalliseen asemaamme. Korkeakouluna olemme osa paikallista yrittäjyysekosysteemiä. Sen evoluutiolle on tarjolla lukuisia potentiaalisia soluja: Yliopistossa työskentelee ja opiskelee kyvykkäitä mieliä, alueella toimii kiehtovia menestyviä yrityksiä ja meillä on Boost Turku -yhteisö, joka mahdollistaa poikkitieteellisten ideoiden edistämisen ties mihin asti. Tulevaisuus näyttää mihin tällä kaikella yrittäjämäistä toimintaa tukevalla ekosysteemillä pystymme. Hei, mutta siinäpä on taas uusi tutkimusaihe.

Pekka Stenholm
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineessa.

Turun yrittäjyyden ekosysteemi

Innovaatiokumppani

Yhteistyö.

Tutkimuksen ja koulutuksen ohella yliopiston tärkeä tehtävä on tutkimuksen kautta syntyneen uuden tiedon ja osaamisen jakaminen erilaisten palveluiden ja yhteistyöhankkeiden muodossa. Turun yliopisto haluaa olla mukana lisäämässä elinkeinoelämän uusiutumista ja kilpailukykyä.

Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto tarjoaa nykyistä paremman kasvualustan startupeille ja huippututkimuksesta ponnistaville spinoffeille. Tätä tavoitetta tukemaan yliopistoon on luotu systemaattinen järjestelmä innovaatioaihioiden etsintään, seulontaan ja jatkojalostamiseen. Sekä kansainvälisiin kasvuyrityksiin että paikalliseen liiketoimintaan soveltuvat innovaatiot kulkevat toimivan arviointi- ja kaupallistamisjärjestelmän kautta. Tavoitteena on kehittää Turun yliopiston innovaatioaihioista merkittävää liiketoimintaa, joka perustuu elämää helpottaviin ja rikastuttaviin tuotteisiin ja palveluihin.

Innovaatiopalvelut

Turun yliopiston innovaatiopalveluiden teknologiansiirtotoiminto tarjoaa lisensoitavaksi teknologioita ja IPR-oikeuksia diagnostiikkaan ja kuvantamiseen, bioteknologiaan ja t&k-työkaluihin sekä -välineisiin, lääkekehitykseen ja lääkehoitoon sekä elektroniikkaan, IoT:hen ja puolijohteisiin liittyen.

Lue lisää

Yhteistyöhankkeet

Turun yliopisto jakaa tutkimuksen kautta syntynyttä uutta tietoa ja osaamista yhteiskunnan ja organisaatioiden käyttöön erilaisten palveluiden ja yhteistyöhankkeiden muodossa. Tarjoamme sidosryhmillemme sekä räätälöityjä että valmiiksi paketoituja koulutus- ja tutkimuspalveluja sekä yhteistyö- ja kehittämishankkeita.

Lue lisää

Korkeakoulukumppani

Turun yliopisto on mukana Korkeakoulukumppani-palvelussa, joka yhdistää turkulaisten korkeakoulujen osaamisen yritysten tarpeisiin. Turkulaisten korkeakoulujen yhteinen palvelu välittää toimeksiannosta tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista.

Lue lisää

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Aihe (pakollinen)

Viesti

Ota yhteyttä.

Mikko Pohjola / Kirsi Peura

yrittäjyysasiamies / yrittäjyysasiamies
mikko.pohjola@utu.fi / kirsi.peura@utu.fi
041 437 2044 / 050 502 7075

www.utu.fi

turun-yliopisto