Ajatuksia Yrittäjyysyliopistosta: Kunnallisten yrittäjyyspalveluiden uudet yrittäjämäiset ratkaisut

Ajankohtaista Kommentit pois päältä artikkelissa Ajatuksia Yrittäjyysyliopistosta: Kunnallisten yrittäjyyspalveluiden uudet yrittäjämäiset ratkaisut

Kuvassa Ulla Hytti (vas.) ja Satu Aaltonen

Kukaan meistä ei ole voinut välttyä SOTE-keskustelulta, mutta eteenpäin vyöryvä maakuntauudistus muuttaa kuntien roolia huomattavasti muillakin tavoin. Osa kuntien tehtävistä siirtyy perustettaville maakunnille, ja jäljelle jäävät palvelut tulee pystyä tuottamaan entistä kilpailukykyisemmin. Elinkeinopolitiikka nousee uudella tavalla keskiöön elinvoimapalvelujen muodossa – ei enää vain erillisenä hallinnonalana vaan kaikkia hallinnonaloja läpileikkaavana näkökulmana. Kunnallisten elinvoimapalvelujen sekä maakunnallisiksi muuttuvien kasvupalvelujen työnjako on myös vielä osittain auki. Tuleva muutos on suuri ja epävarmuustekijöitä on tässä vaiheessa paljon.

Kunnat kilpailevat keskenään verotuloista ja investoinneista. Kiristyvä kilpailu on herättänyt osan kunnista arvioimaan toimintatapojaan ja muuttamaan niitä ketterämmiksi, yrittäjämäisemmiksi ja asukaslähtöisemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa lisääntyvää yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen kesken että kunnan ja julkisten, yksityisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Yhteistyö voi kohdistua sekä palvelujen kehittämiseen että niiden yhteistuotantoon. Teorioiden kielellä puhutaan siirtymästä Uuden julkisjohtamisen (New Public Management) ajasta kohti Uuden julkishallinnon (New Public Governance) vaihetta, jossa asiakaslähtöisyys, verkostomainen yhteistyö ja jaettu vastuunkanto painottuvat. Otetaan yritykset, toiset kunnat, yhdistykset ja kuntalaiset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kunnan elinvoimapalveluja.

Kuntakentän myllerryksessä kunnat sekä kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat joutuvat – tai saavat – omaksua entistä yrittäjämäisempiä toimintatapoja etsiessään keinoja tuottaa mahdollisimman hyviä palveluja kuntalaisilleen myös tulevaisuudessa. Siten yrittäjyydellä ja Yrittäjyysyliopistolla voi olla paljonkin annettavaa myös kunnille ja muille julkisille organisaatioille, eikä vain yrityksille.

Business Finlandin rahoituksella kauppakorkeakoulun Turun ja Porin yksiköt tutkivat yhdessä, miten siirtymää kohti uutta yrittäjämäisempää ja yhteisöllisempää toimintatapaa voitaisiin toteuttaa Sastamalassa, Suupohjan elinkeinokuntayhtymässä ja Merikarvialla. Emme väitä, että siirtymäprosessi olisi helppo ja toki se vaatii aikaa, onhan kyseessä aivan uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen. Yhteistyö vaatii yhteisen ymmärryksen muodostamista, erilaisuuden sietämistä ja luottamuksen rakentamista ja opettelua yhdessä tekemiseen. Uskaltaisimme kuitenkin väittää, että aktiivisen roolin ottaneet kunnat ovat kohtaisen hyvissä asemissa vuoden 2020 alussa, kun uusi maakuntamalli astuu voimaan.

Projektitutkija Satu Aaltonen ja tutkimusjohtaja Ulla Hytti työskentelevät molemmat yrittäjyyden oppiaineessa ja Business Finlandin rahoittamassa ”Muutoskitkasta elinvoimaa” -tutkimusprojektissa.

 

Kirjallisuutta:

Osborne, S.P. (2006). “The New Public Governance?”. Public Management Review, 8(3), 377-387.
Osborne, S.P. (2010). (ed.) The New Public Governance?: Emerging Perspectives on the Theory and Practice of Public Governance. Routledge, London.
Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2011). (ed.) Public Management Reform: A Comparative Analysis. Oxford University Press, USA, Oxford.

» Ajankohtaista » Ajatuksia Yrittäjyysyliopistosta: Kunnallisten yrittäjyyspalveluiden uudet...
On 11.6.2018
By

Comments are closed.

« »