Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Teemmekö kiinnostavaa yrittäjyystutkimusta?

Ajankohtaista Kommentit pois päältä artikkelissa Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Teemmekö kiinnostavaa yrittäjyystutkimusta?

Osallistuin äskettäin Perheyritysten liiton järjestämässä tutkijatapaamisessa paneeliin, jossa pohdittiin, millaista on mielenkiintoinen perheyrittäjyystutkimus. Paneeliin valmistautuessani kaivoin esiin Hermann Frankin ja Hans Landstömin tuoreen artikkelin aiheesta[i]. Artikkeli antaa raikkaan kuvan yrittäjyystutkimuksen – ja samalla yhteiskuntatieteen – haasteista tehdä samanaikaisesti mielenkiintoista, tieteellisesti korkeatasoista ja yhteiskunnan näkökulmasta relevanttia tutkimusta. Kirjoittajat haastattelivat tutkimukseensa useita juniori- ja senioritutkijoita Euroopassa – myös minut oli kutsuttu mukaan paitsi tuottamaan tutkimusaineistoa, myös kommentoimaan kirjoittajien käsikirjoitusta prosessin aikana. Seuraavaan olen koonnut heidän keskeisiä tutkimustuloksia.

Miten tunnistaa kiinnostava yrittäjyystutkimus?

Tutkimuksen kiinnostavuus on usein kiinni lukijasta. Kenen oletetaan olevan tutkimuksesta kiinnostunut? Muiden tutkijoiden, yrittäjien, kouluttajien, opiskelijoiden, konsulttien, investoijien, median, politiikkojen, poliittisten päättäjien…? Mitä suurempi yleisö pitää tutkimusta kiinnostavana, sitä enemmän tutkimuksella on vaikuttavuutta. Kohdeyleisöstä riippumatta kiinnostavaan tutkimukseen liitetään varsin yleisiäkin määreitä.

Kiinnostava tutkimus on jollakin tavoin uutta, ja se näin haastaa vakiintuneen käsityksen ja ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Kiinnostava tutkimus ei tee myönnytyksiä laadun ja tieteellisen täsmällisyyden (rigour) suhteen. Se perustuu hyvin muotoiltuun teoriaan ja käyttää asianmukaisia tutkimusmenetelmiä siten, että teoria ja empiria etenevät käsi kädessä ja toisiaan palvellen. Kiinnostava tutkimus on relevanttia: tutkimuksen tulokset ovat järkeenkäypiä, ja niillä on myös käytännön merkitystä niiden teoreettista merkitystä ja kontribuutiota unohtamatta. Kiinnostava tutkimus on lisäksi tehokkaasti ja hyvin viestittyä, ja esitetyt argumentit ovat loogisia. Kiinnostavan tutkimuksen aineisto on rikasta, tutkimus on kirjoitettu selkeästi tavalla, joka sitouttaa lukijan tutkimukseen.

Millainen yrittäjyystutkimus ei ole kiinnostavaa?

Tieteen kehittyminen edellyttää sitä, että uusi tutkimus tunnistaa olemassa olevan tiedon ja rakentuu sen päälle. Tämä peruslähtökohta luo pohjaa hyvälle ja kiinnostavalle, mutta samalla ansan vähemmän kiinnostavalle tutkimukselle. Usein vähemmän kiinnostava tutkimus käyttää kapeita käsitteitä ja perustuu vanhoille ja paljon käytetyille oletuksille – ideat ovat aiemmin esitettyjä ja tutkimus tuottaa jo aiemmin nähtyjä tuloksia jälleen uudessa (vähäisesti muutetussa) kontekstissa. Haasteellista, jopa surullista on, että merkittävä osa huolellisesti ja hyvin tehdystä tutkimuksesta on tällaista.

Oleellista tieteellisen täsmällisyyden ja relevanssin yhdistäminen

”Liike-elämä tarvitsee enemmän yhteiskuntatieteilijöitä” sanoi Intelin senioritutkija Peter Levin 17.8. Turun yliopiston SWiPE-hankkeen järjestämässä kansainvälisessä WORK2017-konferenssissa. Tästä juuri on kyse, kun tavoittelemme laadukasta tieteellistä tutkimusta, jolla on myös käytännön relevanssia. Myös, kun haluamme tehdä kiinnostavaa yrittäjyystutkimusta. Tutkijoiden ja, yrittäjyystutkimuksen tapauksessa, yrittäjien on hyödyllistä säilyttää jatkuva keskusteluyhteys ja luoda uutta tietoa yhdessä (co-creation) aina tutkimusongelman muotoilusta lähtien. Oleellista on, että tutkija löytää sopivat kanavat uusien, kiinnostavien tutkimustulostensa levittämiseen niin tieteentekijöiden kuin yritysjohdon, yrittäjien, päättäjien ja vaikuttajien keskuudessa.

Paneelikeskustelussa kuulen itseni sanovan, että tutkijalta edellytetään rohkeutta ja taitoa, jos hän haluaa tehdä kiinnostavaa yrittäjyystutkimusta. Se tuskin on oikotie tehokkaaseen tieteelliseen julkaisutoimintaan, jota jokainen itseänsä kunnioittava tutkija tavoittelee. Päinvastoin. Innovatiiviset kysymyksenasettelut ja metodit haastavat olemassa olevat totuudet ja voi ottaa tovin ennen kuin löytyy sopiva tieteellinen foorumi tuoreiden ajatusten ja tulosten kommunikointiin. Rohkaisen tutkijoita kuitenkin yrittämään – tämä koskee myös itseäni!

 

Jarna Heinonen

yrittäjyyden professori

 

[i] Frank, Hermann & Landström, Hans (2016) What makes entrepreneurship research interesting? Reflections on strategies to overcome the rigour-relevance gap. Entrepreneurship & Regional Development¸ 28:1–2, 51–75.

» Ajankohtaista » Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Teemmekö kiinnostavaa yrittäjyystutkimusta?
On 24.8.2017
By

Comments are closed.

« »