Missä koulutusviennissä mennään nyt? – Seminaarissa pohdittiin toiminnan näkymiä

Ajankohtaista Kommentit pois päältä artikkelissa Missä koulutusviennissä mennään nyt? – Seminaarissa pohdittiin toiminnan näkymiä

Kuvassa: Finland Universityn toimitusjohtaja Pekka Saavalainen ruoti tilaisuudessa koulutusviennin näkymiä.

Turun yliopiston ja Finland Universityn edustajat kokoontuivat tiistaina 19.9. keskustelemaan koulutusviennin tilasta ja näkymistä.

Tilaisuuden käynnisti koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö, joka kiitteli koulutusvientitoimijoita siitä, että yliopiston strategiassakin korostetulla alueella on saavutettu tuloksia nopeammin kuin oli osattu odottaa.

– Tästä voidaan kiittää etenkin niitä aktiivisia ihmisiä, jotka ovat työskennelleet koulutusviennin edistämiseksi, Pyykkö totesi.

Toistaiseksi koulutusviennin kasvu on ollut suurinta kasvatustieteiden ja psykologian aloilla, mutta uusia avauksia on tehty muun muassa terveyden ja lääketieteen koulutuksessa sekä ICT-alalla. Uusia aloja, tuotteita ja ihmisiä tarvitaan kuitenkin myös jatkossa mukaan.

Vararehtori Riitta Pyykkö kiitti aktiivisia koulutusvientitoimijoita menestyksekkäistä tuloksista.

– Suomen valtti on ketteryys: olemme valmiita räätälöimään palveluitamme ja kuuntelemme aidosti, mitä asiakkaat toivovat, Pyykkö tiivisti koulutusviennin menestyksen avaimet.

Yliopistojen välinen yhteistyö vahvuutena

Finland Universityn toimitusjohtaja Pekka Saavalainen valotti koulutusviennin näkymiä meillä ja maailmalla. Koulutusvienti vastaa maailmalla kasvavaan tarpeeseen korkeakoulutasoiselle koulutukselle.

– Suomen valtti on erittäin hyvä maine koulutuksen suurvaltana. Kaikki yliopistomme ovat maailman parhaan 2 prosentin joukossa, Saavalainen hehkutti.

Loppuvuodesta 2013 perustettua Finland Universityä Saavalainen luonnehtii Pohjolan suurimmaksi virtuaaliyliopistoksi. Sen toimintaan osallistuu neljä suomalaisyliopistoa: Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen lisäksi mukaan on tänä syksynä tullut Åbo Akademi. Tampereen yliopistofuusion myötä toimintavolyymi kasvaa entisestään.

– Finland Universityn vahvuus on yhteistyössä. Suomen kokoisessa maassa yksittäisten yliopistojen toimiminen menestyksekkäästi koulutusvientimarkkinoilla on vaikeaa, mutta yhdessä mahdollisuutemme menestyä ovat erinomaiset, Saavalainen korosti.

Finland Universityn kohdemaat ovat pääsääntöisesti Kaakkois-Aasiassa, kuten Indonesia, Thaimaa ja Vietnam, joissa on jatkuva kysyntä korkeakoulutukselle. Yli puolet liikevaihdosta tulee kuitenkin Lähi-idästä, jossa esimerkiksi saudiopettajien täydennyskoulutus on suuri projekti.

Koulutusvienti keskittyy tällä hetkellä erityisesti opettajankoulutuksen, terveys- ja lääketieteiden, metsätieteiden, julkishallinnon sekä ICT:n aloille.

Kehittämispalvelut tarjoaa tukea koulutusviennin koukeroissa

Turun yliopiston kehittämispalvelut edistää koulutusvientiä ja tarjoaa tukipalveluja yksiköille. Koulutusviennin parissa koko yliopiston tasolla työskentelevät koulutusvientikoordinaattorit Ari Koski ja Jukka Pulkkinen sekä projektisuunnittelija Pia Le Grand, joihin voi olla yhteydessä koulutusvientiin liittyvissä kysymyksissä. Kasvatustieteiden tiedekunnassa toimintaa koordinoi projektikoordinaattori Anna Alasuutari.

Turun yliopistolla koulutusvientiä edistetään Finland University -yhteistyön lisäksi myös muiden väylien kautta. Hammaslääketieteen koulutusvientiä tekee Nordic Institute of Dental Education, joka on Turun yliopiston ja Planmeca Oy:n yhteinen koulutusvientiyritys. Kauppatieteiden alalla puolestaan toimivat TSE exe ja eMBA. Myös Turun kaupungin ja Turun seudun toisen ja kolmannen asteen koulutustoimijoiden yhteinen Finn Way Learning -konsortio vastaa kysyntään tarjoamalla koulutuspalveluita eri koulutusasteilta.

Koulutusviennin mahdollisuudet ovat monet

Koulutusvienti on tulevaisuuden ansaintalogiikan muoto, mutta se hyödyttä tiedekuntia ja laitoksia myös monin muin tavoin, mikä tuli hyvin esiin niin Pyykön kuin Saavalaisenkin puheenvuoroissa. Samat asiat, jotka hyödyttävät tiedekuntia ja yksiköitä, ovat hyödyksi myös niille yksittäisille henkilöille, jotka koulutusvientiä tekevät.

Koulutusvienti esimerkiksi tarjoaa verkottumismahdollisuuksia ja lisää henkilöstön osaamista sekä kulttuurien tuntemusta. Koulutusviennin kautta toteutettavien kansainvälisten projektien kautta voidaan myös kerätä uutta ja täydentävää tutkimusdataa eri puolilta maailmaa.

– Koulutusvienti on myös oiva tapa kehittää yksikön kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia ja lisätä kansainvälistä näkyvyyttä, muistutti koulutusvientikoordinaattori Jukka Pulkkinen.

Koulutusviennin hyödyt eivät siis suinkaan ole vain taloudellisia, vaan toiminta tarjoaa esimerkiksi uusia kansainvälisiä kontakteja, ja voipa se tuoda myös uudenlaisen akateemisen ammatin. Parhaimmillaan koulutusvienti voi jopa olla osaltaan vaikuttamassa isojen globaalien ongelmien ratkaisuun.

Teksti ja kuvat: Tilda Junko

» Ajankohtaista » Missä koulutusviennissä mennään nyt? –...
On 21.9.2017
By

Comments are closed.

« »