Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Kokonaisvaltainen oppimisympäristö tärkeää nuorten yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisessa

Yleinen Kommentit pois päältä artikkelissa Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Kokonaisvaltainen oppimisympäristö tärkeää nuorten yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisessa

Digitalisaatio ja muuttuvat arvot muokkaavat suomalaista työelämää. Työn tekemisen tavat, paikat ja ajat muuttuvat entistä joustavammiksi tulevaisuudessa. Samalla yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden merkitys osana yksilön työuraa kasvaa. Yrittäjyydestä joustavan työuran rakennusaineena toivotaan apua esimerkiksi maaseudulle, missä haasteena on elinkeinorakenteen murros ja nuorten poismuutto. Yrittäjyydessä tarvittavia valmiuksia voi oppia läpi koko elämän. Tutkimusten mukaan varhaisvuosien kokemukset vaikuttavat yksilön taitojen ja kiinnostuksen kehittymiseen sekä uravalintoihin. Tämä pätee myös yrittäjyyteen. Asia on havaittu Opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa linjattiin Sipilän toisella hallituskaudella (v. 2017) yrittäjyyskoulutuksen ja -kasvatuksen kehittämisestä kaikilla kouluasteilla. Maaseutu-Suomen näkökulmasta ministeriön linjausten toteutuminen näyttää kimurantilta sikäli, että yrittäjyyden asemaa halutaan vahvistaa oppilaitoksissa samaan aikaan kun koulupaikkoja keskitetään ja kouluverkostoa harvennetaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa käynnissä oleva Nuorten polut yrittäjyyteen maaseudulla -tutkimus tarjoaa virikkeitä keskusteluun yrittäjyysvalmiuksien lisäämisestä. Yrittäjyydestä oppimisessa eivät ole ratkaisevia yksittäiset kurssit tai menetelmät, vaan kokonaisvaltainen oppimisympäristö. Yrittäjyysvalmiuksien vahvistaminen on jo hyvässä vauhdissa ala- ja yläkouluissa ja vauhdikkuutta kaivataan myös toiselle asteelle niin lukioihin kuin ammatilliseen koulutukseenkin. Nuoret odottavat tulevalta työuralta yrittäjämäisiä sisältöjä – luovuutta, ongelmaratkaisua, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittelyä – toteutuipa tämä sitten palkkatyössä tai omassa liiketoiminnassa. Opetuksessa tärkeää on positiivinen ilmapiiri ja pedagogia, erityisesti nuorten itsetunnon vahvistaminen. Yrittäjyys rakentuu vahvalle itsetunnolle – sille, että nuori tunnistaa omat (erityis-)vahvuutensa ja uskaltaa tavoitella unelmiaan. Yrittäjäksi ryhtymisestä on hyvä viestiä nykyistä enemmän monimuotoisena uravaihtoehtona ja hälventää ’yksi mies, yksi ura’ -ajattelua. Yrittäjyys on mahdollista sukupuolesta riippumatta, missä tahansa iässä, se voi olla tilapäistä ja lisätuloja tarjoavaa, yrittäjätiimin yhteistä toimintaa.

Opetusta suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa erilaiset oppimistyylit ja panostaa monikanavaisuuteen. Lukeminen ei ole ainoa, eikä kaikille nuorille välttämättä tehokkain tapa oppia, vaan tarvitaan myös kuuntelua ja keskustelua esimerkiksi yrittäjävieraiden kanssa. Yrittäjyyden monipuolisuus konkretisoituu nuorille, kun koulussa vierailee eri-ikäisiä ja eri aloilta tulevia yrittäjiä, joille yrittäjyys näyttäytyy yhtenä tapana tehdä töitä työuran poimuissa. Kirjoista oppii teoriaa ja vierailijat toimivat roolimalleina, mutta palettia kannattaa täydentää kokemuksellisella oppimisella. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa voi kokeilla esimerkiksi erilaisissa harjoitusyritysohjelmissa. Digitaalisia oppimisympäristöjä voidaan vahvistaa edelleen, mutta samalla on tärkeää huomata, että digiaikana kaikki yrittäjyys ei silti merkitse paikkariippumattomuutta ja globaaleja virtuaalimarkkinoita vaan konkreettista lähiympäristön ja -asukkaiden palvelemista, tai näiden kahden markkinan yhdistämistä.

Kokonaisvaltainen oppimisympäristö tarkoittaa, että opetussuunnitelmaan perustuvan yrittäjyysvalmiuksen vahvistamisen lisäksi kunnissa kannattaa panostaa niin sanottuihin extracurriculum-aktiviteetteihin. Tämä voi tarkoittaa kouluissa tarjottavia vapaavalintaisia yrittäjyyden sisältöjä tai vapaa-ajalla tapahtuvaa oppimista. Tähän on olemassa valmiita konsepteja esimerkiksi Nuori Yrittäjyys ja 4H -yhdistyksillä. Virallisten opetussuunnitelmien ulkopuolisten yrittäjyysaktiviteettien järjestäminen edellyttää vireää paikallista ekosysteemiä. Erityisesti pienissä maaseutukunnissa siilot kannattaa purkaa ripeästi ja ottaa kaikki paikalliset resurssit yhteiskäyttöön. Kuntatoimijoiden verkostoituminen on jo ilahduttavasti iduillaan monilla alueilla, mutta yhteistyötä voidaan tukea pieninkin aloittein, esimerkiksi (vaikkapa tutkijoiden järjestämillä) keskustelutilaisuuksilla paikallisten vaikuttajien kanssa. Valtakunnallisen ja alueellisen koulutuspolitiikan kanssa toimiville tutkimuksemme virittää kysymyksen ja haasteen: tarvitaanko työelämän murroksessa reagoivaa, ennakoivaa vai uudistavaa koulutuspolitiikkaa? Viimeksi mainittu, tulevaisuutta rakentava toiminta edellyttää koulutuspolitiikan suunnittelijoilta ja toteuttajilta yrittäjämäisyyttä: aloitteellista, luovaa, rohkeaa ja kokeilevaa otetta.



Kirjoitus perustuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa käynnissä olevaan Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Nuorten polut yrittäjyyteen maaseudulla -tutkimukseen. Hankkeessa on kerätty kysely- ja haastatteluaineistoa perus- ja toisen asteen koululaisilta sekä julkisilta toimijoilta kuudella alueella eri puolilla Suomea.

Kirjoittaja Tommi Pukkinen on yrittäjyyttä yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta tutkiva kauppatieteilijä.

Share

» Yleinen » Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Kokonaisvaltainen oppimisympäristö tärkeää...
On 11.3.2020
By

Comments are closed.

« »