Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Maailma muuttuu kestävillä innovaatioilla

Yleinen Kommentit pois päältä artikkelissa Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Maailma muuttuu kestävillä innovaatioilla

FT Mikko Tikkanen etsii ratkaisuja globaalimuutoksen kestävyyden parantamiseen. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tietoon nojaavaa päätöksentekoa, tiedepohjaista teknologiaa ja sosiaalisia innovaatioita.

Olen viime vuosina keskittynyt tutkimaan ja kehittämään ratkaisuja globaalimuutoksen kestävyyden parantamiseen. Luotsaan tähän liittyvää Tutkimuksesta liiketoimintaa -hanketta. Olen mukana myös yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmässä ja kestävän kehityksen koulutuksen työryhmässä. Fotosynteesi- ja kasvitutkijana tutkimusalani pitkän aikavälin tavoitteet ovat, miten ihmiskunnan ruoka ja energia voidaan turvata tulevaisuudessa. Olen vahvasti kuitenkin sitä mieltä, että tutkimus yksin ei riitä; tutkimuksen pitäisi ohjata yhteiskunnallista kehitystä.

Tutkimuspohjaisten innovaatioiden pitää pystyä distruptoimaan nykyisen talouden rakenteet tuomalla markkinoille uutta ja kestävää. Markkinoita voidaan säädellä tutkimustietoon pohjautuen, ja kulutustarpeet määrittävää kulttuuria voidaan yrittää ohjata kestävämpään suuntaan.

Demokratiassa ja markkinataloudessa lopullisen päätöksen tekee kuitenkin äänestäjä ja kuluttaja. Viime vuodet ovat opettaneet, että kuluttaja-äänestäjän vapauteen ei saa kajota liikaa tai syntyy vastareaktio. Uuden, kestävän vaihtoehdon on siis vastattava markkinatarpeeseen vähintään yhtä hyvin kuin vanhan kestämättömän.  Loppujen lopuksi kyse on siitä, miten tieto saadaan muutettua rahaa tuottaviksi, mutta samalla maailmaa kestävämmäksi muuttaviksi innovaatioiksi.

Kohti pienempää fossiilisten resurssien kulutusta

Ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä. Ennätyslukemissa olevat päästöt jatkavat yhä kasvuaan ja biodiversiteetin romahtaminen kiihtyy. Tällä hetkellä ihmiskunta käyttää vuodessa noin miljoonan vuoden kertymän fossiilisia resursseja. Covid-19 tiputti päästöjä väliaikaisesti 5–10% eli noin vuoden 2006 tasolle. Koska pandemia ei vaikuttanut talouden rakenteisiin, ja fossiiliset resurssit ovat ennätyksellisen halpoja, palautuminen tuskin tulee olemaan vihreä.  Jotta Pariisin sopimuksen mukaiseen, maksimissaan puolentoista asteen lämpenemiseen päästäisiin, tarvittaisiin samanlainen pandemian aiheuttama päästövähennys joka vuosi tästä vuodesta eteenpäin, kunnes oltaisiin hiilineutraaleja ja lopulta alettaisiin poistaa hiiltä ilmasta.

OECD-maissa talouskasvu on kytkeytymässä irti energian kulutuksen kasvusta prosessien tehostamisen, palvelu- ja alustatalouden kasvun ja tuotannon muualle siirtämisen seurauksena. Uuden tekniikan ja kulttuurisen muutoksen ansiosta energian ja erityistesti fossiilisten resurssien kulutus saattaa jopa lähteä laskuun tai ainakin siirtymään hiilestä ja öljystä maakaasuun. Uudet tavat säästää, tuottaa, siirtää ja varastoida energiaa ja kierrättää uusiutumattomia resursseja ovat valtava businessmahdollisuus tulevina vuosikymmeninä.

Haasteena sosiaalinen kestävyys

Vaikka kehityssuunta kehittyneissä ja nopeasti kehittyvissä maissa osoittaa merkkejä kestävämpään suuntaan siirtymisestä, tämä koskee vain pientä osaa maapallon populaatiosta. Kehittyneissä maissa elää 1,3 miljardia ihmistä – vain 17% ihmispopulaatiosta. Keskimääräinen länsimainen kuluttaa reilu 20 000 € vuodessa, kiinalainen kolme tuhatta, intialainen tuhat ja afrikkalainen vielä vähemmän. Suurin osa maapallon väestöstä ei siis vielä kuluta juuri mitään ja elää periaatteessa varsin kestävästi. Tämä kestävä elämäntapa ei kuitenkaan perustu vapaaehtoisuuteen, vaan köyhyyteen, eli toisin sanottuna sosiaaliseen kestämättömyyteen.

Maailmantalouden kasvu tuo kuitenkin jatkuvasti lisää ihmisiä hyvinvoinnin piiriin. Talouskasvu yhdistettynä yhä voimakkaaseen sosiaalisen kestävyyden parantumiseen voi parhaimmillaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuonna 2050 puolet maapallon populaatiosta on hyvinvoinnin piirissä. Maapallolla olisi siis melkein neljä kertaa enemmän kuluttajia kannettavinaan kuin nyt. Saatavilla olevien tietojen mukaan fossiilisten resurssien, kuten öljyn, maakaasun ja hiilen, riittävyys ei estäisi tätä maailmantalouden kasvua tutulla lineaarisella mallilla. Tällä mallilla sosiaalisen kestävyyden tavoittelu johtaa kuitenkin täydelliseen katastrofiin.

Ratkaisuja sosiaalisista innovaatioista

Mielestäni on pyrittävä mahdollisimman kestävään kehitykseen. Tähän voidaan päästä vain tieteelliseen tietoon nojaavalla päätöksenteolla ja uudella tiedepohjaisella teknologialla. Länsimaissa tarvitaan innovaatioita, joilla talouskasvua saadaan regeneroivista prosesseista. Kehittyville talouksille pitää pystyä tarjoamaan innovaatioita, joilla talouskasvua saadaan aikaan mahdollisimman pienillä ja hinnaltaan kilpailukykyisillä resursseilla.

Haasteiden mittakaavat ovat kuitenkin suurempia kuin yleensä julkisessa puheessa halutaan myöntää. Poikkeuksena YK:n pääsihteerin puhe 2.12.2020, jossa hän korosti, että todellista liikahdusta kohti kestävää kehitystä ei ole tapahtunut. Maailmantalous kasvaa ja globaalit päästöt kasvavat samassa tahdissa. Vaikka jokaisen pitäisi ymmärtää, että ihmepelastusta ei ole luvassa, keskustelu ja konkretia ilmaston- ja globaalimuutokseen sopeutumisesta on vielä alkutekijöissään.

Maailma muuttuu ennennäkemättömällä nopeudella ja rauhanomainen sopeutuminen voi tapahtua vain tutkimuksen kautta. Tarvitaan uutta teknologiaa, mutta ennen kaikkea sosiaalisia innovaatioita, joilla turvataan yhteiskuntien kestävyys ja rauhanomainen rinnakkaiselo muuttuvassa maailmassa. Kestävä kehitys ja yrittäjyys ovat vahvasti mukana myös Turun yliopiston strategiassa.

Kirjoittaja FT Mikko Tikkanen toimii molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessorina Turun yliopiston biokemian laitoksella.  

Share

» Yleinen » Ajatuksia yrittäjyysyliopistosta: Maailma muuttuu kestävillä...
On 9.12.2020
By

Comments are closed.

« »